Tänään oli pakko vihdoin saada ommeltua jotakin ihanasta pöllö-kankaasta. On se kumma miten niin rasittavalta tuntuu aina ompelukoneen noutaminen komerosta. Joudun levittämään ompelutarvikkeeni keittiön pöydälle ja siirtämään pöytää niin että ompelukoneen johto yltää seinään. Verhokapan ompelu lienee rasitavin mahdollinen käsityö, koska siinä on niin pitkästi kääntämistä. Tapani mukaan käytän nuppineuloja vain äärimmäisessä hädässä. Silittämällä saa tosi hyvin päärmeet pysymään paikoillaan ompelun ajan. Onneksi tämä kappa tuli kuitenkin tavalliseen ikkunaan, joten sen väsääminen ei vienyt tuhottomasti aikaa tai kärsivällysyyttä. Käytin Jäätelöauton etukorttia mittana tankokujaa kääntäessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti