Oli erään kerran keskustelua kirkon jäsenmäärän vähenemisestä ja kirkossa kävijoitten vähyydestä. Puhe kääntyi siihen, että tärkeää on Kristuksen sisäinen tunteminen. Vain sen kautta ihminen voi sitoutua todella seurakunnan toimintaan ja olla sitä kehittämässä. Tämä ilmaisu "Kristuksen sisäinen tunteminen" on eräs tapa ilmaista ihmisen uskoa.
Eräs henkilö muistutti ettei kukaan voi olla mittaamassa toisen ihmisen uskoa. Olisi väärin arvioida kuka on uskossa tai kenellä on sisäinen Kristuksen tuntemus. Näinhän se on todellakin Ei kenenkään uskoa voi toinen mitata. Vain eräässä paikassa tullaan mittaamaan itse kunkin usko.
Usein käy juuri näin. Kun aletaan puhua evankelioinnista ja herätyksestä, joku taho alkaa torjumaan sitä sillä perusteella, että jokainen saa uskoa tavallaan. Toisen uskoa ei saisi häiritä eikä ensinkään kyseenlaistaa.
Tulee mieleeni kysymys. Kuka enää kirkossamme uskaltaa kohdata ihmisen etsinnän? Jos ihminen ilmaisee uskovansa Jumalaan, mutta kertoo tekevänsä sen omalla tavallaan, niin häntä ei saisi mitenkään manipuloida. Kuka rohkenee sanoa: "yksi sinulta puuttuu..."
Raamatun mukaan vain Jeesus on tie pelastukseen ja yhteyteen Jumalan kanssa. Kuinka sitten omalla tavallaan uskova voisi pelastua, ellei häntä johdateta Kristuksen luokse? Mitään muuta mittaria ei ole eikä kukaan ole todellisuudessa mittaamassa toisen uskoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti