Tässä kohdassa vaihtoehtoina oli eri ikäisiä sekä ekumenia, jumalanpalveluselämä ja viestintä. Valitsin vaihtoehdoista toiseksi viestinnän, koska luterilaisen kirkon tulee kyetä vastaamaan nykysajan haasteisiin viestinnän saralla. Tähän olisi hyvä satsata erityisesti seuraavan neljän vuoden aikana. Internetin rajattomia mahdollisuuksia tulisi luovasti ja yhä aktiivisemmin käyttää tukemaan kirkon perustehtävää. Myös lehtien, radion ja television mahdollisuuksia pitäisi osata hyödyntää entistä paremmin.
Valitsin lapsiperheet kirkon työn toiseksi painopisteeksi tässä kysymyksessä.
Syynä on se, että yhä useampi lapsi on vieraantunut kristillisistä perinteistä ja tietoudesta. Kerhojen ja tapahtumien avulla voidaan kokonaisia perheitä saavuttaa. Vanhemmat tulevat lastensa mukana seurakunnan toimintaan. Kouluvierailujen merkityksen näen erittäin suurena.
Kun lapsi saa uskon siemenen jo varhain, on se voimavarana aikusiälläkin. Muistan aina tytön, jolle oli opetettu kotona ateistinen maailmankuva. Pian koulun alettua hän kertoikin uskovansa Jumalaan. Syynä oli se, että opettaja oli kertonut Jumalan olevan olemassa. Aikuisena tyttö teki uudelleen uskonratkaisun. Tapaus kertoo sen, miten tärkeää on, että lapset saavat kuulla Jumalasta. Lapsilla on erityinen herkkyys uskon asioissa.
Kirkon pitäisi toisaalta olla valmis seuraamaan tilannetta ja vastaamaan erilaisiin ja eri ikäisten tarpeisiin. Tarvitaan kykyä kuulla Jumalan ääntä kirkollisen toiminnan suunnittelussa. Kun seurakunnat laativat toimintasuunnitelmansa seuraavalle vuodelle, olisi hyvä jättää jouston varaa. Eri työalat voisivat tarvittaessa ylittää keskinäisiä rajojaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti